Lieviskänkoski ja Lieviskänjoki on Miettulan kosken ohella toinen vesialue Puumalan kalastusalueella, joka kunnostettuna sopii virtavesissä kutevien kalalajien elinalueeksi. Siksi kosken kunnostuksella on merkitystä laajemminkin Puumalan uhanalaisten kalakantojen elinvoimalle. Nyt kosken yläjuoksuun voi tutustua uutta kävelysiltaa kulkien. Lieviskä on myös uuden Sillat ja lossit -pyöräilyreitin varrella. Lataa kartta tästä SILLAT JA LOSSIT_A3_repaisykartta
Tutustu uuteen Lieviskänjoen melontareittiin.
Lieviskänkosken kunnostushankkeesta lisätietoa tästä linkistä:
https://www.itapuumala.fi/etusivu/lieviskankosken-kalataloudellinen-kunnostushanke/
Historiaa
Tällä paikalla on ollut oletettavasti sahaustoimintaa jo 1500-luvun lopulla. Varmoja tietoja teollisesta toiminnasta on vuodelta 1760, jolloin koskella oli paja, 2 työmiesten kasarmia, panimo- ja polttorakennus, 2 suurta viinapannua rannalla, asuinrakennus korkealla vuorella ja 3 virstan päässä koskelta 2 tiiliuunia ja 4000 hirttä.
Paikalle perustettiin v. 1776 2-kehäinen vesisaha, jonka vuosituotanto oli 31200 lautaa, tiettävästi saha toimi tällä paikalla koko 1800-luvun. Hänen Keisarillisen Majesteettinsa käskynhaltija Mikkelin läänissä on 5.2.1853 päätöksellään myöntänyt luvan kahdella kiviparilla varustetun myllyn rakentamiseen koskeen.
Lupa rautaruukin perustamiseen paikalle myönnettiin v. 1855, mutta ruukkia ei koskaan perustettu.
Mikkelin läänin kuvernööri on 16.9.1898 välipäätöksellään nro 404 määrännyt pidettäväksi tarkastuksen Lieviskänkoskella. Katselmuksesta 9.12.1899 laaditussa toimituskirjassa nro 39 on esitetty, että hakijalle myönnetään lupa myllylaitoksen ja rautanaulatehtaan rakentamiseen.
Myllytoiminta tällä paikalla jatkui 1900-luvun loppupuolelle saakka, lopullisesti se päättyi myllyn tuhoutumiseen tulipalossa v. 1991.
Uitto on ollut myös tärkeä osa kosken seudun historiaa. Lieviskänkoskesta uitettiin Jukajärvestä ja sen yläpuolisista järvistä tullutta puutavaraa, tukkeja, kuitupuuta sekä halkoja. Uitto alkoi 1800-luvun alkupuolella ja päättyi v. 1963, uitosta on muistuttumassa pieni pätkä uittoränniä padon alapuolella. Lähde: Ossi Kokki
