Höyrylaiva S/S Wenno

”Sätkät, sätkät, parrunpätkät, sinisellä Saimaalla seilattiin. Poijat, jätkät, pitkät pätkät, kaunista Veeraa me katseltiin.” Tatu Pekkarinen

S/S Wennon höyryristeilyt klo 18 maanantaisin 28.6.-26.7.2021 Puumalan satamasta. Kesto 1,5, tuntia,  liput 15/35 € laivalta.

Laivalla on kahvio ja wc. Pukeutuminen sään mukaan. Tiedustelut p. 050 562 0706.

S/S Wenno (ent. Wetehinen) on rautarunkoinen tervahöyry eli kuramylly. Se on Saimaan suuresta tervahöyrylaivastosta ainoita säilyneitä rautarunkoisia höyryjä. S/S Wenno on ulkonäöltään lähes 1930-luvun asussaan, siinä on alkuperäinen höyrykone ja se on museoviraston perinnelaivarekisterissä.

S/S Wenno rakennettiin vuonna 1907 hoitamaan Puumalan Miettulan sahan puutavarakuljetuksia. Wenno siirtyi muutaman laivaisännän kautta vuonna 1934 Enso-Gutzeitin omistuksekseen. Vuonna 1966 laiva jäi Laitaatsillan telakalle seisomaan. Vuonna 1972 Puumalan kunta osti Wennon romukunnossa, osittain riisuttuna.

Puumalan Veneseura kunnosti aluksen taas liikenteeseen ja on ylläpitänyt talkoovoimin alusta toimintakuntoisena yhdessä Puumalan kunnan kanssa.

S/S Wenno tekee mm. tilausristeilyjä kesäisin, jotta alus säilyisi toimintakunnossa ja höyrylaivakulttuuri eläisi Puumalassa vireänä. Alus on rekisteröity matkustaja-alukseksi ja mukaan mahtuu maksimissaan 99 matkustajaa.

Höyry

Höyrylaiva Wenno liikkuu höyryn voimalla, arvokkaan rauhallisesti ja hiljaisesti. Vesihöyry ei metelöi kulkiessaan luisteissa ja sylintereissä. Kone pyörii rytmikkään tasaisesti lauhdevesipumpun polkiessa tahtia. Höyrykone on avoin, kiiltävät männänvarret ja kiertokanget ovat näkyvissä koko ajan ja koneen toimintaa voi helposti seurata. Koneen kierrokset ovat maksimissaan noin 200 kierrosta minuutissa.

Koneen voitelusta huolehtii lubrikaattori, joka saa käyttövoimansa hauskojen vipujen avulla lauhdevesipumpun liikkeestä. Konemestari voitelee lisäksi öljypensselillä männän- ja luistivarret 1-2 kertaa tunnissa ja tippakannulla kohteet, jonne moniputkinen tiputusvoitelujärjestelmä ei yllä.

Konemestari käyttää konetta säätämällä höyryntuloa koneventtiilillä, pyörimissuuntaa vaihdetaan suunnanvaihtokulissista. Lisäksi konemestari säätelee lauhduttajan vesihanaa, hikihanoja ja kattilan syöttöveden määrää sekä tunnustelee käsin laakereiden lämpötilaa.

Polttoaine, metrinen halko, ei päästele palaessaan pahanhajuisia pakokaasuja. Lämmittäjä lisää kattilaan puita. Höyrykattila, lämpimät höyryputket ja höyrykone lämmittävät konehuoneen.

Laiva

Tervahöyryt rakennettiin tehokkaiksi rahtialuksiksi, joiden mitat määräytyivät Saimaan kanavan sulkualtaiden mittojen mukaan. Pituus oli 31 metriä, leveys 7 metriä ja syväys 2,4 metriä. Ruumaan ja kannelle mahtui rahdattavia halkoja 650 pinokuutiometriä. Höyrykattila ja höyrykone asennettiin aivan laivan takaosaan, jossa ne veivät vähiten tilaa lastilta. Miehistölle oli hytit laivan perällä, kapteenilla, emännällä ja konemestarilla oli omat hytit, mutta kansimiehet, koneapulainen ja lämmittäjä joutuivat jakamaan hytit.

Koska laivamme on vanha rahtilaiva, sieltä ei löydy luksushyttejä, eikä fiinejä mahonkisalonkeja samettisohvineen. Sen sijaan Wennolla kokee oikean laivatunnelman, leppoisaa menoa Saimaan upeita maisemia ihaillessa ja laivaväen touhua seuraillessa. Komentosillalla voi seurata kipparin työtä ja konehuoneen toimiva höyrykone on ihmetyksen aihe, joka pysäyttää jokaisen miettimään tekniikan – ja koko Suomen – historiaa yli sata vuotta taaksepäin.

Laivan ruuma, entinen lastitila, on muutettu monitoimitilaksi (n. 100 m²) jossa voi kahvitella, ruokailla ja vaikka tanssia. Laivan kannet ovat tilavat ja helppokulkuiset.